Lähdettiin heti aamusta, noh melkein aamusta, no okei kymmeneltä oltiin kuitenkin metsässä. Ensimmäinen lintukosketus saatiin ku itse kävelin pienellä kalliolla ja bobi haravoitsi kallion alapuolla olevaa tiheää metsää. Kohta kuuluinkin siiveniskujen ääniä ja oksia katkeili, näin kun bobi jähmettyi ekaksi paikailleen, jonka jälkeen se lähti täysillä juoksemaan linnun perään. No sitä ei sitten löytynyt enkä itsekkään nähnyt mikä lintu se oli mutta metso tai koppelo.

Jatkettin matkaa ja lintuja ei näkynyt, kunnes pyy pomppasi puusta ja lensi jonkun matkaa. Bobi lähti juoksemaan sen perään ja haravoitsi aluetta, itse tarkkailin tilannetta ja välistä vislailin pyy-pillillä. Sitä pyytä ei sitten enään löydettykään.

Lähdimme sitten jatkamaan ja bobi pyöri ympäriinsä ja nuuskeli, itse kävelin hieman edellä, jolloin huomasin koppelon 100 metrin päähän. Pysähdyin ja aloin ottamaan kivääriä selästä jolloin linttu kaikkosi. Lähdettiin bobin kanssa sen perään kuitenkaan enään lintua löytämättä.

Sitten tällä koppelon hakureissulla vähän pyörähdettiinkin väärään suuntaan ja edessä oli pitkä kävely takaisin. Alettiin kävelemään nopeammin ja bobikin oli jo hieman väsynyt ja pysyi taka-alalla. Sitten huomasin että puun takana liikahti jotain. Kurkkasin hieman oikealle ja huomasin Metsohan se! Metso oli ihan juuri hyppäämässä lentoon kun ehdin laukaista eka piippuni. Vielä se yritti pomppasi ilmaan ja laukaisin uudestaan, jolloin se jäi maahan räpyttelemään. Bobi ampaisi metsolle kuin rasvattu salama ja nappasi sitä kiinni ja rettuutti pitkin tannerta. Alkoi melkein käymään metsoa sääliksi, jolloin otin sen bobilta pois ja kehuin poikaa kovasti. Seuraavaksi suolistus ja Bobille kompiaisia. Kauheasti Bobi ei välittänyt kompiaisista, mutta metso kyllä kiinnosti kovasti. Heti kun saatiin metso reppuun bobi ampaisi taas tutusti iskuryhmämme keulille, "tiedustelijaksi".

Ensi kosketukset metsäkanalintuun.

Pöllyytystä.

 

On se niin mielenkiintoinen.

Kompiaisia.

Metso mielenkiintoisempi kuin kompiaiset.

Tyytyväisten metsämiesten poseeraukset.

 

Jatkoimme kävelyä metsolta, jolloin jonku matkan päästä edestämme meni emä ja vasa. Bobi ei sitä huomannut enkä sille niistä mitään sanonutkaan, jatkoimme vain matkaa. Kun menimme ohi mistä hirvet meni oli bobi lähdössä jäljille, jolloin mainitsin Bobille että me ollaan lintumiehiä ja jatketaan matkaa. Jonkun matkaa se tulikin samaan suuntaan kunnes lähti vielä kerran tutkimaan hirven jäläkiä. No siitä sitten jatkoimme matkaa ja olimmekin jo tutuissa maisemissa. Paluumatkalla sain ammuttua vielä yhden pyyn ja kuten viimeksi bobi ampaisi heti kimppuun ja nappasi koko pyyn pään suuhunsa. Sen jälkeen suolistus, lintu reppuun ja autoa kohti.

Pyyn maistelua

Ja taas poseeraukset.

Ja siinäpä toisen metsäreissun saldoa.

 

Reissu meni kyllä aivan nappiin, emme edes kävelleetkään kuin 3 tuntia, mutta kyllä illalla kotona kumpaakin taisi hieman ramaista :)