Tänään lähdettiin taas autoilemaan ja mentiin isännän kotipaikkaan. Heti kun päästiin perille oli melkonen ilmestys ovenpielessä, 25 kiloinen Huskyn/Laikan sekoitus vastassa nimeltään Miska, kyllä se oli melko peloittavan näköinen enkä uskaltanut autolta lähteä. Isäntä ja emäntä ne uskalsivat sitä mennä silittelemään ja ajattelin itsekin ettei se niin paha sitten voi olla. Lopulta uskalsin mennä Miskaa haistelemaan ja ihan mukava wanha herrasmieshän se olikin. Yritin sitä saada myös leikkimään, muttei se oikein jaksanut leikkiä. Sitten isäntä kävi talonpäästä hakemassa kelekan, joka pietti kyllä kovaa ääntä, mutta se ei minua peloittanut yhtään. Kävästiin kolmestaan ajamassa pikkumutka ja oli ihan mukavaa. Ehdin vielä kävästä tarkastamassa pirtin sisäpuolelta kun taas lähdettiin.

Nyt sitten mentiinkin autolla vartin matka isännän kodalle, jossa paistettiin makkaroita (joita myös minäkin sain vähän maistaa) ja oltiin ulkona oli niin hieno ilmakin. Tosin sitten kun mentiin jäälle isäntä kairaili jollakin ihme vehkeellä jäähän reiän ja alkoi siellä jotain toukkia uittaan, minulla tuli niin kova kylmä kun tuuli että lopulta pääsin emännän takin alle lämmittelemään, jonne myös nukahdin. Sitten lähdettiinkin jo takaisin.

Kun päästiin takaisin kodalta, lähdettiin neljästään: minä, isäntä, emäntä ja Miska käymään kävelylenkillä. Paljon oli uusia hajuja ja paikkoja tutkittavana. Katselin ihmeissäni kun Miska nuuski vähän väliä ja nosteli jalkaansa kokoajan. Jaksoin kävellä koko lenkin ihan hyvin, olihan minun pysyttävä kokoajan Miskan kintereillä.

Tänään perheeni ihmetykseksi en tehnyt mitään hätiä sisälle, vaan kaikki tein ulos. Kaikista suurimman hämmästyksen sai isäntä, kun käytti minua ennen nukkumaan menoa ulkona: minähän poeka nostin jalakaa niinkö vanahempiki isäntä jo 8 viikkoisena :)